Pari viikkoa Thaimaassa

Heh, hupsista. Olisin tietysti voinut tammi- ja helmikuun aikana kirjoittaa enemmän kuin viisi postausta. Ja olisin myös voinut ilmoittaa, että lähden kahdeksi viikoksi Thaimaahan lomalle, joten blogiin ei tule sinä aikana materiaalia. Mutta ei. :D Tästä tulee nyt melkoisen pitkä postaus, kun kerron parin viikon kohokohdista kuvien kera...

Lähdimme Thaimaahan perjantaina 17.2. eli olimme hiihtolomaviikon ja sitten tämän viikon sen jälkeen. Lähdimme kaverini kanssa koulusta kesken päivän ja suuntasimme Helsinkiin yhden jälkeen. Poikkesimme Ikeassa syömässä (lihapullia ja perunamuusia tietysti, nam!) ja siitä jatkoimme vatsat täynnä lentokentälle. Oli hyvä syödä kunnon ateria ennen lentoa, koska ei sitä tiedä saako syötävää sapuskaa seuraavaksi Finnairin iltapalalla, vai lähes viidentoista tunnin päästä Hua Hinissa. 

Kyllä oli muuten taas ikävä Thaimaalaista ruokaa, mutta voin kertoa että se samanlainen sweet'n sour-kanakastike ja riisi
alkaa hiukan tympiä kahdessa viikossa. Ja suomalainen Puikula-ruisleipä on taivaallista!

Lento sujui muuten täysin mutkattomasti (turbulenssia kylläkin oli Kazakstanin yllä ja Bengalinlahden kohdilla), mutta Finnairin hienossa uusimmassa 350:ssä koneessa juuri mun kohdalla se kirottu ruutu ei toiminut koko yhdeksän ja puolen tunnin aikana! Se käynnistettiinkin uudelleen, mutta ei, leffojen katselua ei herunut tälle tytölle. Sikäli harmi, että elokuvavalikoima oli paras ikinä; tarjolla oli kaikki syksyllä ja talvella valkokankaille saatetut elokuvat mm. Independence day 2, Inferno, Hell or high water, Suicide Squad jne. 

Mutta se siitä, meillä oli lentomatkalla ihan hirveän hauskaa ja vaikka se yölento olikin ja vähän välillä väsyttikin, nukuin ehkä kolme varttia yhteensä. Finnairin sapuskat olivat menomatkalla parempia kuin kotiin palatessa, vaikken oikeastaan mitään muuta syönytkään kuin sämpylän, suolakeksit ja hedelmäsalaatista meloninplaset. 

Lennon jälkeen pääsimme mukavan nopeasti passintarkastuksesta ja laukutkin tulivat sopivasti heti. Bangkokissa oli vasta aamu, kello oli puoli yhdeksän ja bussi Hua Hiniin lähti yhdeksältä. Nuo bussit ovat kyllä ihania, penkki on isompi kuin lentokoneessa ja sen saa lähes vaakatasoon ilman että se haittaa takanaistujaa, koska tilaa on niin paljon. Lisäksi jalkojen alla on myös pätkä tukea, jonka saa nostettua ylöspäin. Ja siinä on niin hyvä nukkua! Nukuin koko kolme tuntia välillä vaan havahtuen johonkin töyssyyn, mutta matkalta en muista mitään.

Kävimme yhtenä päivänä harrastamassa hieman rankempaa urheilua, sillä lähdimme katsomaan erästä nähtävyyttä. Nimeä on osaa vieläkään kirjoittaa, mutta kyse oli sellaisesta hienosta luonnon muovaamasta luolasta, jossa oli jokin hieno temppeli. Urheilu-osio tuli siinä, kun luolalle piti jotenkin päästä - sai valita joka patikkareitin tai kyydin pitkähäntäveneellä. Patikkareitti kulki vuoren ylitse, se oli noin kaksi kilometriä pitkä matka pelkkiä kivi- ja betoniportaita vuoren rinteitä ylös ja alas. Kyllä, siinä pääsi jalkalihakset koville. 

Ei ollut mikään easypeace ja välillä tuntui että voisi vain lyyhistyä makaamaan niille kiviaskelmille. Ja vielä siihen lisättynä kolmenkymmenen asteen aurinko ja pilvetön taivas, ah miten ihanaa. 

Vuoren ylityksen jälkeen tuli ehkä pari sataa metriä ihan maan tasalla, josta lähti vielä neljäsataa metriä niitä samoja kiviportaita ylös luolalle. Luola itsessään oli todella hieno ja ymmärrän miksi ihmiset todella ravaavat ne kiviportaat ylös alas vain sen takia.

Kun oltiin ihasteltu luolaa tarpeeksi ja valuttu portaat takaisin alas, istuimme rannalla olevaan ainokaiseen ravintola-baariin ja söimme lounaan. Ja urheilusuorituksen jälkeen myös join vettä kuin sieni sateella. Onneksi takaisin ei tarvinnut kävellä; koska olimme valinneet kävellä toiseen suuntaan, meitä odotti rannassa pitkähäntävene. 

Urheilupäivän jälkeen tulikin muutama lepopäivä, kun oltiin vaan altaalla ja rannalla ja kaupungilla. Hua Hiniin oli rakennettu uusi ostoskeskus-hotelli-systeemi Blúport, joka oli kyllä aikamoinen tapaus. Tiesimme kyllä jo, että se yhtä kallis kuin Suomessa, eli aivan järkyttävän kallis Thaimaan hintoihin nähden. Mutta oli se silti pienoinen järkytys. Kävimme jossain vaatekaupassa ja kokeilin yksiä kivoja farkkuja. Hintaa katsoessani lapulta hyppäsi luku 4900 bahtia. (1000baht = noin 30e) Ah miten ihanaa, farkkujen hinta olisi vähän päälle 140 euroa. En ostanut. :-D

Hinnat olivat muutenkin aika yliammuttuja, eikä koko valtavassa kauppakeskuksessa ollut kuin muutama sellainen kauppa, mistä olisin voinut jotain ostaa. Hintataso oli selvästi tehty turisteille, mutta en kyllä tiedä kuka hullu turisti sieltä ostaisi jotain muuta kuin ruokaa näistä ketjuravintoloista, kuten The Pizza companysta tai Starbucksista. 

Blúportista ei ikävä kyllä ollut kuvaa, mutta toinen retki tehtiin Hua Hinin lähistöllä olevaan pikkukaupunkiin Cha Amiin.

Cha Amiin matkalla pysähdyttiin FN Outletiin, paikka oli melkoinen pettymys koska odotin monia erilaisia kauppoja, ja niitä tuli vastaan neljä... Sielläkin oli hinnat melkoisen kovat - eräs neuletakki maksoi 12 000 bahtia - joten itse jätin suosiolla ostamatta mitään. Enkä kyllä löytänytkään muuta kivaa kuin yhden kahdensadan dollarin (kyllä, hinnat olivat bahteiksi tai dollareiksi) hintaisen farkkutakin, jonka jätin henkariinsa. 

Tuli selväksi, että FN Outletin rakentaja on pitänyt flamingoista...

Cha Amissa pysähdyimme rannalle, jossa oli ihan mahtavat aallot. Itse en ole käynyt Thaimassa meressä uimassa sen jälkeen kun äitiäni iski meduusa, mutta jostain syystä nyt uskalsin. Ja oi että, ihanaa suolavettä nenä, silmät ja su täyteen. Kyllä syväpuhdistettiin joka kolo. 

Myös Cha Amin rannalla kuljeskeli hevosmiehiä tarjoamassa ratsastusta, mutta ikävä kyllä ratsastin vain kerran Hua Hinissa.
Hintaa oli aika lailla ja edelleen se hiertää paljaisiin jalkoihin ikävästi. 

Koko reissun hauskin juttu oli ehdottomasti se, kun meille ostettiin allaslelu, aivan valtavan kokoinen yksisarvinen. Näimme sen kämppämme lähellä olevassa kaupassa ja puoliksi tosissaan heitettiin, että sellainenhan olisi tosi kiva. No, sellainenhan sitten myös hankittiin.

Uniikki unikorni olikin melkoisen kiikkerä kaveri, pukitteli minkä kerkesi.

Ja siellä oltiin taas altaan pohjassa...

Unikorni ei ollut vain kovin kestävä lelu. Sen häntä irtosi melkein heti (heti näiden kuvien oton jälkeen) ja koko elukka tyhjeni. Hännän paikalle laitettiin puolkupyörän paikka ja vähän teippiä ja kas niin, unikorni oli kuin uusi! :D

Uitua tuli tämänkin loman aikana todella paljon, ehkä enemmänkin kuin ennen. Ja vietin altaan pohjassa aikaa varmaan vähintään yhtä paljon kuin pinnalla, sukeltaminen on vain niin ihanaa! Sain myös viimeisinä päivinä sukellettua altaan päästä päähän, eli 20 metriä. Otti se vähän koville, mutta kyllä se onnistui parikin kertaa. Ja nyt Suomessa ollessani suunnittelin jo aloittavani ihan kunnolla uimisen uimahallissa, että kävisin kerran pari viikossa. 

Toivon, että tämä blogiin kirjoittelu saa taas vähän tuulta alleen ja saisin kirjoitettua enemmän kuin viis postausta kahdessa kuukaudessa... Saapa nähdä, näillä sanoilla vain seuraavaan postaukseen!

xoxo